Mielipide: ”Uusi alueidenkäyttölaki ei ole ongelmaton”

Julkaistu

Kategoria

Saara Haaslahti, Rauman Vihreiden puheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu, ja Minka Leino-Holm (Porin Seudun Vihreät), maakuntavaltuutettu, kirjoittivat Satakunnan Kansassa 3.11.2026 julkaistun mielipidekirjoituksen.

Hallitus on uudistamassa alueidenkäyttölakia, ehdotus on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja sen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa alueiden käyttöä ja vahvistaa kuntien päätösvaltaa erityisesti kaavoituksen osalta. Uudistus sisältää positiivisia asioita, kuten sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen että luonnon monimuotoisuuden huomioimisen kaavoituksessa aiempaa vahvemmin, mutta myös pari merkittävää ongelmaa.

Yksi lakiuudistuksen merkittävimmistä muutoksista on maakuntakaavan vaikutuksen keveneminen sekä ohjaavuuden että oikeusvaikutusten osalta. Jatkossa maakuntakaava koskisi lähinnä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kokonaisuuksien arviointi heikkenee ja yhteisvaikutusten tarkastelu vähenee entisestään. Yhteisvaikutusten arviointi on Suomessa muutenkin puutteellista, vaikka erityisesti luonto-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksissa yhteisvaikutusten arviointi olisi välttämätöntä nykyistä selvästi laajemmin. Maakuntakaavassa on tähän asti voitu tarkastella esimerkiksi viherkäytäviä, arvokkaita alueita ja suojelua tarvitsevia kohteita yli kuntarajojen, kuten tarpeellista on.

Maakuntakaavalla on ohjattu suurten, alueellisesti merkittävien hankkeiden suunnittelua ja sijoittamista. Se on mahdollistanut hankkeiden tarkastelun koko maakunnan näkökulmasta, ennakoinnin ja maakunnallisen yhtenäisyyden. Uudistuksen myötä on vaarana, että jokainen kunta ratkaisee asioita vain oman etunsa mukaisesti. Koko alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien yhteensovittaminen jää tällöin paitsioon.

Jatkossa kunnat voivat esimerkiksi datakeskusten osalta tehdä itsenäisiä ratkaisuja, vaikka niiden ympäristö-, luonto-, maisema- ja sähköverkkovaikutukset edellyttäisivät nimenomaan laajempaa tarkastelua. Datakeskusten sääntely on Suomessa tälle hetkellä vaatimatonta, uudistus heikentää ohjausta entisestään.

Toinen keskeinen ongelmakohta lakiuudistuksessa on se, että valitusoikeutta asemakaavan osalta ollaan rajaamassa vain asianosaisiin ja yhteisöjen osalta valitusoikeus sidottaisiin muistutuksen tekemiseen. Valitusoikeuksien rajaaminen on demokratian ja ihmisten oikeusturvan kannalta ongelmallista. Valitusoikeuksia rajaamalla saadaan kriittisiä, ei-toivottuja ääniä pois pelistä ja samalla suljetaan valmistelun ulkopuolelle arvokkaita näkökulmia. Yhteisöt, jotka usein toimivat vapaaehtoisvoimin, joutuisivat puolestaan käyttämään rajallisia resurssejaan huomattavasti nykyistä enemmän kaavavalmistelun seuraamiseen oikea-aikaista tietoa saadakseen.

Riskinä on, että lakiuudistus heikentää sekä Suomen luonnon että kansalaisten oikeusturvaa. Toivomme, että nämä riskit on huomioitu lainvalmistelussa, ja uudesta laista tulee aidosti aikaa ja tarkastelua kestävä, koko maamme etua edistävä, luontoamme vaaliva ja kansalaisten oikeuksia turvaava kokonaisuus.

Saara Haaslahti, maakuntavaltuutettu, Rauma & Minka Leino-Holm, maakuntavaltuutettu, Pori